Antibiootit ja Lentoyhtiöiden hätäkeskukset

CDC -Volume 9, numero 6-kesäkuu 2003

Lentomatkojen aikana tapahtuneet lääketieteelliset tapahtumat ovat kiinnittäneet huomiota äskettäin julkaistuihin artikkeleihin ja kirjeisiin. Haluamme jakaa meningokokemian ja meningokokin aivokalvontulehduksen kokemuksen transatlanttisen lennon aikana.

Kesäkuussa 2000, 20-vuotias opiskelija, jolla oli lievä virustauti (diagnosoitu ennen lentoa), nousi lennolta Tel-Avivista Israelista Newarkiin, New Jersey, USA (likimääräinen lentoaika, 11-12 tuntia) , jossa on ryhmäopiskelijoiden kiertoryhmä ja heidän seuralaisiaan. Neonatologin ja vastasyntyneen tehohoidon sairaanhoitaja olivat samassa lennossa, joka myöhemmin kuljetti ennenaikaisesti synnyttäneen lapsen takaisin Yhdysvalloista takaisin Israeliin.

Noin 90 minuuttia ennen laskeutumista New Jerseyyn, päälentäjä pyysi minua (BB-O.) Tarkastamaan matkustajan, joka sanoi, ettei hän tuntenut kunnolla. Hänen sairaushistoriaan ei viitannut aiemmin sairastuneista sairauksista, mikä vahvistettiin kiertoryhmän johtaja. Potilas on ilmoittanut yleinen huonovointisuus ja tunnottomuus jaloissaan. 2 viikkoa ennen lentoa hän oli matkustanut Israelissa, käymällä kaupungeissa, luolissa ja vuoristossa. Hän ja hänen ryhmänsä olivat nukkuneet eri hosteleissa näillä alueilla.

Tutkimuksessa hän oli täysin tajuissaan, ja hänen verenpaineensa ja pulssinsa olivat normaaleja. Hänellä oli sinertävän violetti ihottuma, etenkin yläraajoissa. Ihottuma paheni 20 minuutin kuluessa ja muistutti muissa patologisissa olosuhteissa kuvattua mustikkamuffinssimaista ihottumaa. Tarkastellessani diagnoosiksi joko puun tai meningokokkitautia päätin antaa patenttille ensimmäisen annoksen antibiootteja saatuaan hänen suullisen suostumuksensa ja ryhmän päällikön suostumuksen. Pyysin miehistöä myös ambulanssi ja lääkäri, joka odottaa meitä kohdelentokentällä.

Kun tarkistimme hätäkeskuksen, havaitsimme, että se ei sisältänyt antibiootteja. Kuljetustehtävämme varten meillä oli kaksi ampullia cefotaximea, 2 g, joista yksi annettiin potilaalle. Kun purettiin, ambulanssi miehistö (joka ei ollut lääkäri) otti potilaan lähimmälle sairaalalle. Potilas kuoli 2 tuntia myöhemmin sairaalan sairaalassa. Hänen laboratoriotestit osoittivat meningokokin aivokalvontulehduksen ja meningokokemian. Disease Control Centers (CDC), lentoyhtiö ja Israelin terveysministeriö ilmoittivat potilaan kaikki läheiset yhteydet Israelissa ja transatlanttisen lennon aikana, mukaan lukien kaikki kiertoryhmässä olevat henkilöt, ja suositeltiin, että heille annettaisiin kemoprofylaksi.

CDC on saanut 21-raportteja lentomatkustamiseen liittyvästä meningokokin taudista 2: ssä; 5-raportissa oireet alkoivat ennen kuin kone saapui kohteeseensa (5). Ennakkoilmoitus oireista annettiin kuitenkin vain meidän tapauksessamme. Vaikka yksi tapaus ei riitä perustelemaan suosituksia, katsomme, että asianmukaiset viranomaiset vaatisivat lentoyhtiöitä lisäämään laaja-alaisen antibioottivalmisteen hätäpakkaukseen. Tätä lääkettä on käytettävä vain silloin, kun ilma-aluksen kulkeutuminen ei ole mahdollista ja kun diagnoosi on kliinisesti tunnistettu tai erittäin epäilty.

Ihmettelemme edelleen, onko aikaisempi interventio ja hoito sopivammallahallitus antibiootti olisi pelastanut tämän nuoren miehen.

Benjamin Bar-Oz, Neonatologian laitos, Hadassah University Hospital, POB 24035, Mount Scopus, Jerusalem, Israel;

[asiakirja url = ”http://www.asma.org/asma/media/asma/travel-publications/medguid.pdf” width = ”600 ″ korkeus =” 820 ″]

saatat myös pitää