Lancet julkaisi paperin, joka keskittyi hyökkäyksiin, joita terveydenhuollon työntekijöiden ja ensihoitajien on kohdattava kaikkialla Afrikassa.

Yleistä huomiota terveydenhuollon työntekijöihin ja laitoksiin kohdistuviin laittomiin hyökkäyksiin

Muun muassa tapahtumista ilmoittaminen ja siviiliväestöön ja kärsineiden maiden terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvien pitkän aikavälin seurausten tunnistaminen, hyökkäyksiä on terveydenhuollon työntekijöitä ja laitteet on kasvanut viime aikoina. Mutta tämä huomio ei ole vielä tullut tehokkaaksi terveydenhuollon suojaamiseksi kentällä.

Huolimatta siitä, että päätöslauselma 2286 hyväksyttiin yksimielisesti, yhden tai useamman pysyvän jäsenen uhka tai veto-oikeus on liian usein turhauttanut turvallisuusneuvoston yrityksiä puuttua kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakaviin rikkomuksiin. Epäonnistuminen tuomitsemisessa ja seuraamisessa vahvistaa rankaisemattomuutta.

Resoluutio 2286 on tärkeä useilla tasoilla. Se vahvistaa uudelleen kansainvälisen oikeuden keskeisyyden, kuten Geneven yleissopimuksissa, sovellettavissa lisäpöytäkirjoissa ja kansainvälisessä tapausoikeudessa vahvistetaan, ja vaatii, että aseellisten konfliktien osapuolet noudattavat täysin velvoitteitaan varmistaa kaikkien kunnioittaminen ja suojelu. lääketieteellinen ja humanitaarinen - yksinomaan lääketieteellisiin tehtäviin osallistuva henkilöstö, heidän kuljetusvälineensä ja laitteet, sairaalat ja muut lääketieteelliset palvelut.

Mitkä voivat olla mahdollisuudet vähentää näitä terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuvia hyökkäyksiä?

Näemme monia muita toimintamahdollisuuksia. Kaikkien osapuolten vastuuvelvollisuus on päätöslauselman 2286 täytäntöönpanon kulmakivi. Vastuullisuudelle on useita polkuja. Valtiot, jotka tukevat siviilien suojelun normeja ja terveydenhuollon pyhyyttä, voivat ryhtyä ratkaiseviin toimiin ja näyttää tietä erityisesti panemalla täytäntöön pääsihteerin asiaankuuluvat suositukset päätöslauselman 2286 tavoitteiden saavuttamiseksi.

Konkreettisiin vaiheisiin kuuluu kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden kanssa. kouluttaa sotilashenkilöstöä lääketieteellisen hoidon suojelemiseksi aseellisissa selkkauksissa; vapaaehtoinen raportointi siitä, toimivatko valtiot päätöslauselman 2286 mukaisesti omien lakiensa, käytäntöjensä, tutkintansa ja vastuuvelvollisuutensa suhteen; raportoiminen rikkomuksista asiaankuuluvien YK: n elinten välityksellä mekanismina tekijöiden painostamiseksi; arvioidaan mahdolliset riskit, joita tavanomaisten aseiden siirrosta voidaan käyttää kansainvälisen oikeuden vakavien rikkomusten tekemiseen tai helpottamiseen; jos kansalliset vastuuvelvollisuuden mekanismit ovat riittämättömät tai riittämättömät, varmistetaan, että asianmukaiset kansainväliset vastuuvelvollisuuden mekanismit perustetaan, tai käytetään olemassa olevia kansainvälisiä vastuuvelvollisuuden mekanismeja; ja sen varmistaminen, että terveydenhuollon työntekijöille, jotka noudattavat eettistä velvollisuuttaan tarjota puolueetonta terveydenhoitoa, ei kohdella mielivaltaisia ​​pidätyksiä ja syytteitä, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti.

YK: n toiminta on edelleen mahdollista. Tutkintalautakuntien ja muiden seuranta- ja raportointimekanismien olisi kiinnitettävä enemmän huomiota laittomien terveydenhuollon hyökkäysten tutkimiseen. YK: n sihteeristö voisi tutkia sellaisen mekanismin perustamista, jolla voitaisiin jakaa hyviä käytäntöjä terveydenhuollon suojelemiseksi aseellisissa selkkauksissa ja helpottaa kokeneen ryhmän perustamista YK: n järjestöistä, mukaan lukien WHO: n terveyshätätilanteen ohjelma, kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt, terveydenhuollon alalla toteutettavien laittomien hyökkäysten kehittäminen, dokumentointi ja seuranta. Lopuksi, kuten päätöslauselmassa 2286 vaaditaan, pääsihteerin olisi raportoitava turvallisuusneuvostolle tilanteista, joissa aseellisen selkkauksen osapuolet haittaavat tarvitseville väestöille lääketieteellisen avun toimittamista ja raportoivat puolueiden ja humanitaaristen järjestöjen toimista rikkomusten estämiseksi ja toimet, jotka on tehty sellaisten toimijoiden tunnistamiseksi ja vastuuseen, jotka tekevät tällaisia ​​tekoja. ”

SOURCE

Lancet