Katastrofien hallinta Indonesiassa: Palun ja Lombokin katastrofien jälkeen uudet katastrofinhallintaohjelmat
Tämän vuoden kahden Palussa ja Lombokissa tapahtuneen katastrofin jälkeen Indonesian nykyinen katastrofiriskien hallinta oli testattu. Tämän seurauksena tuhannet ihmiset kuolivat ja monet muut joutuivat kotiseudultaan. Joten hallitus päätti parantaa katastrofiriskien vähentämistä katastrofien hallinnan parantamiseksi.
Kysymykset ovat: miksi emme aktivoineet oikeaa tapaa ehkäistä? Onko yhteiskunta ollut aktiivisesti mukana kehittämässä turvallisuuskulttuuria jokapäiväisessä elämässään? Lähestymistapa katastrofiriskien vähentämiseen on ollut paikallaan vuodesta 2004, Intian valtameren vuosi maanjäristys ja tsunami ja Indonesian hallitus antoivat vuonna 2007 lain katastrofien hallinnasta ja perustivat katastrofien hallintaelimiä kansallisella ja paikallisella tasolla.
Indonesia on myös sitoutunut maailmanlaajuisen katastrofiriskien vähentämisohjelmaan, johon kuuluvat Hyogon toimintakehys ja Sendai-puitteet. Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot sopivat näistä puitteista suunnitelmiksi katastrofista kimmoisille yhteisöille. He suostuivat muuttamaan yhteisöjen käyttäytymistä, jotta he olisivat valmiita väistämättömiin shokkeihin ja tekemään turvallisuuskulttuurista osa kehityksen suunnittelua ja toteutusta.
DRR: ennaltaehkäisevät toimet
DRR: n toteuttaminen on kehitetty vakavien aloitteiden jälkeen ja noin kymmenen vuotta sitten YK: n kehitysohjelma (UNDP) ja Indonesian hallitus käynnistivät turvallisemmat yhteisöt katastrofiriskien vähentämisohjelman (SC-DRR) avulla.
Ohjelma auttoi laatimaan politiikkoja ja määräyksiä katastrofiriskien vähentämiseksi. Se tuki paikallisia hallituksia sisällyttämään katastrofiriskin vähentämisen kehityssuunnitteluun. Se vahvisti katastrofiriskien koulutus- ja tietoisuusohjelmia ja osoitti aloitteita, jotka tekevät yhteisöistä turvallisempia.
Palu City oli yksi pilottitoiminnan paikoista. National Disaster Mitigation Agency (BNPB) Japanin kansainvälisen yhteistyön viraston (JICA) tuella toteutti samanlaisen hankkeen, jolla parannettaisiin Lombokin saaren katastrofien hallintatoimistojen kapasiteettia 2011: sta 2015: ään. Niin paljon DRR-investointeja ja toimintaa yli vuosikymmenen ajan, yhteisöjen ja hallitusten olisi pitänyt olla paremmin valmistautuneita. Mutta amatöörivideojen perusteella voimme nähdä, kuinka moottoripyörät ja autot matkustelivat Palun rantaa pitkin, kun tsunamin aallot tulivat lähemmäksi.
Vaikka monet ammattilaiset keskustelevat Indonesian tsunamin varhaisvaroitusjärjestelmästä (INA-TEWS), joka ei toiminut, katastrofivalmius ei aina koske tekniikkaa. Kyse on myös yleisön valppaudesta ja riskien havainnoinnista. Ja sen muotoilee katastrofiriskien vähentämishallinto ennen katastrofin tapahtumista.