Imetys ja COVID-19-positiivisuus: pandemia on muuttanut dramaattisesti päivittäisiä rutiinejamme, mutta imetys on yksi elämämme varhaisimmista vaiheista fyysisen ja psyykkisen kehityksen kannalta, ja on tärkeää suojella sitä

Imetys ja covid-19: mitä tehdä, jos äiti on positiivinen tai sairaalahoidossa?

Italiassa terveysministeriö on laatinut imetyksen teknisen taulukon (TAS) ja määrittänyt 4. kesäkuuta 2021 julkaistun asiakirjan, jossa on tarkat ohjeet

Asiakirjassa todetaan:

Terveysministeriön tekninen imetystaulukko (TAS) on COVID-19-pandemiasta saadun kokemuksen perusteella päättänyt laatia joitakin kansanterveydellisiä peruskäsitteitä imeväisten ruokinnasta antaakseen joitain merkkejä, jotka voivat olla hyödyllisiä tilanteessa tulevasta pandemiasta, joka voidaan tiivistää muutamaan kohtaan:

Imetyksen rooli ja suositukset imeväisten ruokintaan pandemian aikana

Muiden terveys- ja kansallisten hätätilanteiden tapaan (esim. Maanjäristykset, tulvat, ihmisten siirtyminen) raskaana olevilla/imettävillä naisilla ja erityisesti alle vuoden ikäisillä lapsilla on erityistarpeita, joihin on puututtava asianmukaisesti (Davanzo 2004; IFE Core Group 2017; TAS) 2018; ISS 2018).

Rintamaito on imeväisikäisen ravitsemuksellinen kultastandardi.

Yksinomainen imetys täyttää täysin lapsen ravitsemustarpeet, ja WHO ja terveysministeriö suosittelevat sitä kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana.

Kuudennen elinkuukauden jälkeisenä aikana imetystä suositellaan edelleen osana täydentävää ruokintaa ottamalla käyttöön puolikiinteitä ja kiinteitä elintarvikkeita.

Pitkäaikaisesta imetyksestä on dokumentoitu hyötyä sekä äidille että lapselle, ja sitä olisi kannustettava jopa toisen elinvuoden loppuun saakka (Binns 2016).

Imetyksellä on positiivinen vaikutus yksilön kasvuun, kehitykseen ja terveyteen lyhyellä aikavälillä (infektioiden väheneminen, parempi rokotus), mutta myös pitkällä aikavälillä (pienempi lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien ja immuunivälitteisten sairauksien riski). Se on myös edullinen mukavuuden (rintamaito on aina käyttövalmis), kustannustehokkuuden ja ympäristön kestävyyden kannalta.

Imetys ja suoja infektioilta

Rintamaito ei ole steriili biologinen neste, vaan sillä on oma normaali bakteerikasvillisuutensa (mikrobiota); kun äiti on sairas, hänen maidossaan voi olla patogeenisiä mikro -organismeja (bakteereja tai viruksia), jotka eivät useimmissa tapauksissa kykene tartuttamaan lasta.

Tartunnan siirtyminen äidistä lapseen maidon välityksellä on varmuudella dokumentoitu vain HIV: n ja HTLV: n osalta. Sitä vastoin virusinfektioiden, kuten influenssan ja COVID-19: n, mahdollinen siirtyminen äidiltä lapselle tapahtuu pääasiassa hengityspisaroiden kautta tai korkeintaan kosketusinokulaation avulla limakalvojen kautta (Giusti et ai 2021).

Imetyksen suojelu ja tukeminen pandemian kaltaisessa terveystilanteessa yksinkertaistaa lapsen ruokintaa ja varmistaa äidin hoidon, ellei äiti ole vakavassa terveydentilassa (Davanzo ym. 2020).

Itse asiassa WHO ei suosittele imettämistä äidin Ebola -virustaudin (EVD) (WHO 2020) tapauksessa, koska tämä erittäin tappava infektio on tarttuva, edellyttäen, että äiti ja lapsi voidaan hoitaa erikseen ja turvallisesti.

Imetyksen lopettaminen, kun äidin infektio on diagnosoitu, on ennenaikaista, koska hengityssiirto äidiltä lapselle on saattanut jo tapahtua.

Se on myös mahdollisesti haitallinen väliintulo, koska se riistäisi vauvalta paitsi ravitsemuksellisesti että biologisesti optimaalisen ruoan, mutta samalla mahdollisuuden saada vasta -aineita äidinmaidon kanssa tiettyä pelättävää tartunnanaiheuttajaa vastaan.

Ei myöskään pidä unohtaa, että imetyksen lopettamisessa ei oteta huomioon äidin emotionaalisia ja psyykkisiä tarpeita (WHO 2020; TAS 2021)

Yhteenvetona voidaan todeta, että äidin infektiot ovat hyvin harvoin vasta -aiheita imetykselle, kun taas naisen epämukavuus on este, joka voidaan voittaa myös tarjoamalla varmuutta ja käytännön apua imetyksen jatkamiseen sen sijaan, että oletusarvoisesti suosittelisi siirtymistä äidinmaidonkorvikkeeseen.

Maitotuotteiden käyttö on siksi suositeltavaa vain hyvistä lääketieteellisistä syistä (WHO 2009; Davanzo ym. 2015; Davanzo 2018) tai äidin tietoisen valinnan vuoksi.

Lisäksi rintaruokituilla lapsilla on vähemmän tarvetta avo- ja sairaalahoitoon (Cattaneo 2006), jonka käyttöä hätätilanteissa voidaan rajoittaa, myös siksi, että väestön hoitoprioriteetteja on järjestettävä uudelleen.

Imetyksen aikana vapautuvat imetyksen aikana aktivoitavat hormonit (erityisesti prolaktiini ja oksitosiini) ja äiti-lapsi-sidos auttavat hallitsemaan ahdistusta, stressiä ja äidin masennusoireita, erityisesti hätä-/pandemiaolosuhteissa.

Ruokavalion hallinta kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana

Maidon tarve kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana on noin 150 ml/kg/päivä riippumatta siitä, imetäänkö vauvaa vai ruokitaanko se tyypin 1 äidinmaidonkorvikkeella.

Maidon enimmäismäärä kasvaa kuukausien aikana, mutta yleensä se ei ylitä 800-1,000 XNUMX ml/vrk vain maitoa syötettäessä.

Responsiivinen imetys eli imetys pyynnöstä mahdollistaa terveen täysi-ikäisen vauvan tyydyttämään omat tarpeensa ja kehittämään kykyä säännellä itseään.

Tämä on helppo taata, jos vauva imettää, koska se saa vaihtelevia määriä, tilavuutta ja koostumusta (esimerkiksi ruokinnan aikana lopullinen maito on rasvapitoisempi).

Maitokaavalla on sen sijaan vakaa koostumus ja se sopii ennalta asetettuihin ruokintamalleihin yksittäisten rehujen määrän, ajan ja määrän mukaan.

Useimmissa tapauksissa vauvalla, jota ruokitaan yksinomaan äidinmaidonkorvikkeella, on 8 ruokintaa 24 tunnissa.

Yllä olevan imetyksen ja Covid-19-keskustelun perusteella TAS antaa seuraavat suositukset:

1. Naisia ​​ei saa koskaan erottaa vauvoistaan, paitsi tapauksissa, joissa nainen ja/tai lapsi tarvitsevat tehohoitoa.

2. Imetys on suojattava aina kun mahdollista, myös pandemian aikana.

3. Maitotuotteiden käyttö on ilmoitettava vasta sen jälkeen, kun on arvioitu huolellisesti kunkin ruokintavaihtoehdon riski-hyötysuhde ja imettävän naisen yleinen terveydentila.

Lue myös:

WHO kehottaa raskaana olevia tai imettäviä hankkimaan COVID-19-rokotteen

Imetys lääketieteen ja perinteiden välillä: kuusi väärää myyttiä

Lähde:

InfermieriAttivi

1. Binns, C., Lee, M., & Low, WY Imetyksen pitkän aikavälin kansanterveydelliset edut. Asia Pacific Journal of Public Health 2016 28 (1), 7 14. doi: 10.1177/1010539515624964
2. Cattaneo A, Ronfani L, Burmaz T, Quintero-Romero S, Macaluso A, Di Mario S.Pikkulasten ruokinta ja terveydenhuollon kustannukset: kohorttitutkimus. Acta Lastenlääkäri. 2006 toukokuu; 95 (5): 540-6. doi: 10.1080/08035250500447936.
3. Davanzo R, Moro G, Sandri F, Agosti M, Moretti C, Mosca F.Imetys ja koronavirus-tauti-2019. Väliaikaiset viitteet Italian vastasyntyneiden yhdistyksestä, Euroopan unionin vastasyntyneiden ja perinataalisten yhdistysten liiton hyväksymät. Äitilapsi Nutr. 2020 3. huhtikuuta: e13010. doi: 10.1111/mcn.13010. Riferito al documento ufficiale della SIN: ALLATTAMENTO e INFEZIONE da SARS-CoV-2 (Coronavirus Disease 2019-COVID19)-Indicazioni ad interim della Società Italiana di Neonatologia (SIN), versio 3, 10 maggio 2020. https: //www.sin -neonatologia.it/wpcontent/uploads/2020/05/SIN.COVID19-10-maggio.V3-Indicazioni-1.pdf [Accesso: 29. huhtikuuta 2021].
4. Davanzo R. Vastasyntyneet epäedullisissa olosuhteissa: ongelmat, haasteet ja toimenpiteet. J Kätilön naisten terveys. 2004 heinä-elokuu; 49 (4 Suppl 1): 29-35. Doi: 10.1016/j.jmwh.2004.05.002. PMID: 15236701
5. Davanzo R., Romagnoli C, Corsello G.Kantaan perustuva lausunto imetyksestä italialaisilta pediatrisilta yhdistyksiltä. Italian Journal of Pediatrics 2015 (41) 80: 1-3. Asiakirjat: Davanzo, R., Maffeis, C., Silano, M., Bertino, E., Agostoni, C., Cazzato, T., Tonetto, P., Staiano, A., Vitiello, R., Natale , F., et ai. (2015). Allattamento al seno e uso del latte materno/umano - Kannanotto 2015 di Società Italiana di Pediatria (SIP), Società Italiana di Neonatologia (SIN), Società Italiana delle Cure Primarie Pediatriche (SICuPP), Società Italiana di Gastroenterologia Epatologiatia Nutr SIGENP) e Società Italiana di Medicina Perinatale (SIMP) (Documento condiviso dal TAS istituito presso il Ministero della Salute nella riunione del 15 settembre 2015). http://www.salute.gov.it/imgs/C_17_pubblicazioni_2415_allegato.pdf. Lisälaite: 1 maggio 2021].
6. Davanzo, R. (2018). Kiistoja imetyksessä. Rajat pediatriassa 2018 1. marraskuuta; 6: 278. doi: 10.3389/fped.2018.00278. PMID: 30443539; PMCID: PMC6221984.
7. Giusti A, Zambri F, Marchetti F, Corsi E, Preziosi J, Sampaolo L, Pizzi E, Taruscio D, Salerno P, Chiantera A, Colacurci N, Davanzo R, Mosca F, Petrini F, Ramenghi L, Vicario M, Villani A , Viora E, Zanetto F, Chapin EM, Donati S. COVID-19 ja raskaus, synnytys ja imetys: Italian kansallisen terveyslaitoksen väliaikaiset ohjeet. Epidemiol Edellinen 2021 tammi-huhtikuu; 45 (1-2): 14-16. Englanti. doi: 10.19191/EP21.1-2.P014.030. PMID: 33884834. Corrispondente al documento: Istituto Superiore di Sanità ISS). Ilmoitukset väliaikaisesti gravidanza, parto, allattamento ja cura dei piccolissimi di 0-2 anni in risposta all'emergenza COVID-19. Aggiornamento del Rapporto ISS COVID-19 n. 45/2020, Versio del 5 helmikuu 2021. https://www.iss.it/documents/20126/0/Rapporto+ISS+COVID-19+2_2021.pdf/73969e59-08d9-3257-5cbe649528d61788?t=1613387397571 ( Lisälaite: 6 maggio 2021)
8. Ifen ydinryhmä (2017). Operatiivinen opas pikkulasten ja pikkulasten ruokinnasta hätätilanteissa, ENN Oxford, UK. Versio 3.0. Editointi Italiana: L'alimentazione dei lattanti ja dei bambini piccoli nelle emergenze. Ohjaa operaatiota henkilökohtaiseen henkilökohtaiseen soccorso -järjestelmään ja vastausvastuuohjelmaan. http://www.epicentro.iss.it/allattamento/pdf/GO-AINE_v3.0.0.ITA.pdf (Accesso: 1 maggio 2021)
9. Tavolo Tecnico Allattamento (TAS) del Ministero della Salute, Comitato Italiano UNICEF, FNOMCeO, FIASO, ANMDO, SIP, SIN, ACP, SIMP, SIGO, SIMIT, FNOPO, FNOPI, FNOTSRM PSTRP, CNOP (2021) Rapporto del del -Bambino ja il mantenimento dell'allattamento in caso di Ricovero ospedaliero. Indicazioni a cura del Gruppo di Lavoromulti-professionalale 2020-2021.
10. Tavolo Tecnico Allattamento (TAS) (2018). Allattamento nelle emergenze. Ministero della Salute, Roma; http://www.salute.gov.it/imgs/C_17_pubblicazioni_2830_allegato.pdf (Accesso: 1 maggio 2021)
11. Maailman terveysjärjestö. Naisten emotionaalisten, psykologisten ja kliinisten tarpeiden täyttäminen synnytyksen aikana. (2020). Käytettävissä a: https://www.who.int/news/item/20-08-2020-meeting-women-s-emotional-psychological-and-clinical-needs-dyn- lastensynnytyksen aikana. [Accesso: 9 aprile 2021].
12. Maailman terveysjärjestö, UNICEF (2009). Hyväksyttävät lääketieteelliset syyt rintamaidon korvikkeiden käyttöön. Http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/69938/WHO_FCH_CAH_09.01_eng.pdf? Ua = 1
13. Maailman terveysjärjestö (2020). Raskaus ja imetys Ebola -viruksen puhkeamisen aikana. https://www.who.int/news/item/10-02-2020- Raskaus ja imetys-ebola-viruksen puhkeamisen aikana