Kolesteroli, vanha ystävä, jota on hyvä pitää loitolla
Kolesteroli on ihmiskehossa oleva rasva: sitä on kahta tyyppiä, "huono" LDL ja "hyvä" HDL. Miksi on tärkeää pitää sen arvot kurissa? Voitko ryhtyä toimiin pitääksesi sen loitolla?
Kolesteroli on veressä ja kudoksissa oleva rasva, jota keho tuottaa ja jossain määrin kulkeutuu ruoan mukana.
Kun sitä on liikaa (korkea kolesteroli tai hyperkolesterolemia), siitä voi tulla sydän- ja verisuonitautien (kuten sydänkohtaus tai aivohalvaus) riskitekijä, koska se voi aiheuttaa ateroskleroottisten plakkien muodostumista, jotka rajoittavat tai estävät verenkiertoa verisuonissa.
KOLESTEROLI, NORMAALI VEREN ARVOT
Verikokeilla voidaan arvioida sekä LDL- ja HDL-fraktiosta koostuvaa kokonaiskolesterolitasoa että yksittäistä LDL- ja HDL-komponenttia.
Kokonaiskolesterolin normaaliarvo on alle 200 mg/dl.
LDL-kolesterolin normaaliarvo on alle 100 mg/dl.
Optimaalinen HDL-kolesteroliarvo on yli 60 mg/dl.
LDL- JA HDL-KOLESTEROLI
Kuljettaakseen verenkierrossa kolesteroli tarvitsee proteiinikomponentin, joka muodostaa lipoproteiineja.
On olemassa erilaisia lipoproteiineja ja siten kolesterolia, jotka erotetaan kuljetetun kolesterolin määrän mukaan:
LDL-kolesteroli, jota kutsutaan "pahaksi" tai aterogeeniseksi kolesteroliksi, kuljetetaan perifeerisiin kudoksiin ja ylimäärä voi aiheuttaa ateroskleroottisia plakkeja.
HDL-kolesteroli, jota kutsutaan myös "hyväksi kolesteroliksi", kuljetetaan perifeerisistä kudoksista maksaan, jossa se joko hajoaa tai sitä käytetään sappisuolojen synteesiin.
SYYT KOHOAN KOLESTEROLIN
Huono ruokavalio ja istuvat elämäntavat liittyvät usein korkeaan kolesterolitasoon.
Emme saa unohtaa, että hyperkolesterolemia voi myös olla toissijaista geneettisten tekijöiden vuoksi, kuten synnynnäisen familiaalisen hyperkolesterolemian tapauksessa.
Muuttuneet kolesteroliarvot voivat johtua myös tietyistä sairauksista, kuten diabeteksesta ja kilpirauhasen vajaatoiminnasta, sekä lääkkeiden, kuten kortikosteroidien, ehkäisypillereiden ja beetasalpaajien käytöstä.
KORKEAN KOLESTEROLIN JA SYDÄN-VERONIMEN RISKI
Jos korkeaa LDL-kolesterolia (pahaa) kolesterolia ei hoideta yhdistettynä alhaiseen HDL-kolesteroliin ja hypertriglyseridemiaan, se voi altistaa ateroskleroottisten plakkien muodostumiselle, jotka estävät veren virtauksen valtimoissa.
Tämä tila tunnetaan ateroskleroosina.
Kun tämä prosessi on todettu, se on peruuttamaton ja voi asteittain johtaa ateroskleroottisen plakin repeämiseen, trombien muodostumiseen ja sitä seuraavaan verenvirtauksen tukkeutumiseen pääasiassa sydän- ja aivovaltimoissa.
Ateroskleroosi aiheuttaa useita vakavia sairauksia, kuten aivohalvauksen, sydäninfarktin ja alaraajojen valtimoiden vajaatoiminnan.
Elämäntapojen muuttamisella on tärkeä rooli sekä dyslipidemian (veren rasvamäärän muutokset) ehkäisyssä että sen hoidossa
LARN (Recommended Intake Levels for the Italian Population, Italian Human Nutrition Societyn vuonna 2014 tuottama) ehdottaa 300 mg:n päivittäistä kolesterolin saantia.
Jotta ruokavalion kolesterolisuositusmäärät eivät ylity, tulee kiinnittää huomiota lihan, juuston ja leikkeleiden syömiseen, jotka ovat merkittävin kolesterolin lähde, varsinkin kun ne ovat rasvaisia.
VÄLIMERELLINEN VALMISTELU: ARVOKAS APU
Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt ruokavaliomallit ovat tehokkaita plasman kolesterolipitoisuuksien säätelyssä ja sydän- ja verisuoniriskin ehkäisyssä.
Välimeren ruokavalion mallin on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitapahtumien ilmaantuvuutta noin 30 % ja parantavan kokonaiskolesterolitasoja.
Tälle ruokavaliolle on ominaista ekstra-neitsytoliiviöljyn, täysjyväpastan ja -leivän, öljyisen kalan ja pähkinöiden, kuten saksanpähkinöiden ja mantelien, päivittäinen kulutus sekä jalostettujen elintarvikkeiden ja leipomotuotteiden sekä kypsien, runsaasti rasvaa sisältävien juustojen kulutus.
Rasvojen kulutuksen osalta ohjeissa suositellaan transrasvahappojen ja tyydyttyneiden rasvahappojen kulutuksen rajoittamista, sillä niillä on todettu olevan negatiivinen vaikutus verenkierron LDL-kolesteroliarvoihin.
Erityisesti on suositeltavaa rajoittaa punaisen ja jalostetun lihan ja eläinrasvojen kulutusta ja korvata ne monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävillä kasvirasvoilla.
Omega 3- ja 6-rasvahapot ovat myös osoittaneet positiivisen vaikutuksen HDL-kolesterolin nousuun.
Tärkeä rooli on myös kuidulla, erityisesti liukoisella kuidulla, joka auttaa hallitsemaan kolesterolia rajoittamalla sen imeytymistä suolistossa ja sappihappojen takaisinimeytymistä.
Palkokasveja, vihanneksia ja hedelmiä kuorineen sekä viljan, kuten kauran ja ohran, käyttöä suositellaan siksi.
Tasapainoisessa ruokavaliossa kuidun kulutuksen tulisi olla 25-40 g päivässä, josta liukoista kuitua 7-15 g.
TÄYDENSIEN ROOLI
Joissakin tapauksissa ruokavalion lisäksi on mahdollista sisällyttää endogeeniseen kolesterolin tuotantoon vaikuttavien ravintolisien käyttö, erityisesti monakoliini K:lla titrattujen uutteiden käyttö fermentoidusta punaisesta riisistä on yleistä.
Monakoliini k toimii samalla tavalla kuin synteettisesti johdetut statiinit estämällä kolesterolin tuotantomekanismin.
Kliinisistä tutkimuksista tiedetään, että lisäys fytosteroleilla, kuten sitosterolilla ja kampesterolilla, alentaa tehokkaasti kokonais- ja LDL-kolesterolitasoja.
Soijalesitiiniä voidaan käyttää myös hyperkolesterolemian hallintaan.
HUUMETERAPIA
Jos elämäntapamuutokset eivät riitä vähentämään kokonais- ja LDL-kolesterolia, lääkehoito voi olla tarpeen.
Statiineja pidetään parhaina lääkkeinä kolesterolin alentamiseen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskin vähentämiseen.
Näihin lisätään niasiinia ja sappihappoa sitovia aineita.
Lue myös
Emergency Live Enemmän...Live: Lataa uusi ilmainen sanomalehtisovellus IOS:lle ja Androidille
Mikä on kolesteroli ja miksi sitä testataan veren (kokonais)kolesterolin tason määrittämiseksi?
Lipidiprofiili: mitä se on ja mihin se on tarkoitettu
Perheen hyperkolesterolemia: mitä se on ja miten sitä hoidetaan
Pediatria / ARFID: Ruoan selektiivisyys tai välttäminen lapsilla
Lasten syömishäiriöt: onko se perheen vika?
Syömishäiriöt: stressin ja liikalihavuuden välinen korrelaatio
Tietoinen syöminen: tietoisen ruokavalion merkitys
Maniat ja kiinnitykset ruokaan: Sibofobia, ruoan pelko
Henkilökohtaista ruokavaliota etsimässä