Kortisoni, vastauksia yleisimpiin epäilyihin

Kortisoni on lääke, jolla on anti-inflammatorisia ja immunosuppressiivisia ominaisuuksia ja joka on mullistanut lääketieteen ja on todellinen hengenpelastaja monille potilaille

Sen toiminta vähentää tai estää tulehdusvastetta ja muuttaa kehon vastetta tiettyihin immuuniärsykkeisiin.

Se voi olla hyödyllinen sairauksien, kuten allergioiden, niveltulehduksen, astman, multippeliskleroosin ja dermatologisten häiriöiden hoidossa.

Selvitetään yleisimmät epäilyt sen käytöstä.

Lihoaako kortisoni sinua?

Yksi tähän lääkkeeseen useimmin liittyvistä peloista on, että se lihottaa.

Se lisää nälän tunnetta ja voi pidättää nesteitä.

Jos kuitenkin noudatat ruokavaliota, jossa kalorit ovat hallinnassa, nämä sivuvaikutukset vähenevät.

Vain joillekin sydänpotilaille määrätään diureettia.

Lisäksi sillä on taipumus jakaa kehon rasvaa uudelleen ja antaa kasvoille pyöreämmän ja täyteläisemmän ilmeen.

Lihasmassan väheneminen puolestaan ​​​​aiheuttaa raajojen ohenemista.

Sairastaako kortisoni ihmisiä helpommin?

Se on immunosuppressantti ja voi siksi heikentää immuunipuolustusta ja aiheuttaa infektio-, virus- tai mikrobitapahtumia, joita voidaan kuitenkin hoitaa antibiooteilla ja/tai viruslääkkeillä.

Tämä riski on vaatimaton ja riippuu kortisonin annoksesta, hoidon kestosta ja muiden riskitekijöiden tai rinnakkaissairauksien olemassaolosta.

Vaikuttaako kortisoni unen laatuun?

Kortisonilla voi olla kiihottavaa vaikutusta, jolloin on parasta keskustella asiasta lääkärisi kanssa, joka arvioi, pitäisikö annosta pienentää vai käyttääkö mietoja rauhoittavia tai nukahtamislääkkeitä.

Vahingoittaako kortisoni ihoa?

Nuoremmilla potilailla se voi pahentaa aknen tilaa, kun taas vanhemmilla ihmisillä sen nauttiminen tekee ihosta hauraamman.

Vain harvoissa tapauksissa kortisonin antaminen seuraa karvaisuuden lisääntymistä.

Lopuksi on suositeltavaa altistaa itsensä auringolle kohtuudella.

Lue myös:

Ampiaiset, mehiläiset, hevosenkärpäset ja meduusat: Mitä tehdä, jos saat piston tai pureman?

Päänsärky: migreeni vai kefalea?

Lähde:

Humanitas

saatat myös pitää