Termi eko-ahdistus ilmestyi ensimmäisen kerran American Psychological Associationin tuoreimmassa tutkimuksessa Mental Health and our Changing Climate (2017), sanoo Christina Popescu, sosiaalipsykologi Quebecin yliopistosta Montrealissa.

Mitä tarkoitetaan ilmaisulla eko-ahdistus?

Eko-ahdistus tai ilmasto-ahdistus ei ole parannettavaa patologiaa, vaan terve, oletettavasti myönteinen vastaus todelliseen uhkaan, toisin kuin huoli ilmastohätätilanteesta (Ecological Intelligence, D.Goleman, Rizzoli, MI, 209) .

Siitä kärsivät voivat edelleen kokea huonovointisuutta ja paniikkikohtauksia, ja niiden yhteinen piirre on jatkuva pelko tulevasta ympäristökatastrofista.

Kansallisen avaruustutkimuslaitoksen (Inpe) vuoden 2019 tietojen mukaan Amazonin tulipalot tuhosivat 74,155 hehtaaria yhdessä kuukaudessa.

C. Hickman, professori Bathin yliopistossa (Yhdistynyt kuningaskunta) ja psykoterapeutti Climate Psychology Alliancessa, organisaatiossa, joka perustettiin vuonna 2009 tutkimaan mielenterveys ilmastonmuutoksen vaikutukset, sanoo, että ekoahdistus on yhä yleisempää nuorten keskuudessa, mutta sitä ei pidä pitää patologiana, koska: "kaikki ilmastonmuutokseen liittyvät mielenterveyshäiriöt ovat terve reaktio todelliseen uhkaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ilmastoahdistuneesta kärsivien määrä on vähitellen lisääntynyt ja se on nykyään laajalle levinnyt ilmiö.

Eko-ahdistus on osa ahdistuneisuushäiriöiden perhettä, jotka ovat maailman yleisimpiä

Maailman väestön henkistä ja fyysistä terveyttä tutkivan Global Burden of Diseases -tutkimuksen mukaan, jonka on tehnyt yli 3,600 Washingtonin yliopiston tutkijaa, viimeisten 30 vuoden aikana tämän tyyppisten häiriöiden esiintyvyys on kasvanut maailmanlaajuisesti 50%, vaikuttaa yli 284 miljoonaan ihmiseen.

Työ, ihmissuhteet ja taloudelliset olosuhteet tuovat ilmastonmuutokselle uutta huolenaihetta.

Tunnetiloja ovat viha, kauhu, suru, syyllisyys ja häpeä.

Tähän kysymykseen keskittyviä psykoterapiaryhmiä on syntynyt useissa Euroopan maissa, mutta se on edelleen määrittelemätön ja puuttuu diagnostisista käsikirjoista (DSM).

Marraskuussa 2019 noin 40 maan psykologien tilaukset järjestivät Lissabonissa kansainvälisen huippukokouksen, jossa käsiteltiin mielenterveyden ja ilmaston lämpenemisen välisiä yhteyksiä.

Myös vuonna 2019 noin 1,000 brittiläistä psykologia allekirjoitti vetoomuksen kiinnittääkseen poliitikkojen ja yleisön huomion ympäristön muutoksen psykologisten vaikutusten painoarvoon.

Tämän aloitteen innoittamana italialainen Movimento Psicologi Indipendenti (MoPI) laatii avoimen kirjeen.

Aloitteen edistäjä on psykologi ja kouluttaja Marcella Danon, joka johtaa Ecopsiché -ekopsykologian koulua Leccon maakunnassa.

Ilman ilmiön tunnistamista eko-ahdistusta on vaikea tunnistaa ja mitata

Rooman La Sapienza -yliopiston yliopistojen välisen ympäristöpsykologian tutkimuskeskuksen johtajan professori Marino Bonaiuton mukaan '' aihe herättää kiinnostusta Italiassa, mutta ongelman asianmukainen määrittely ja luokittelu puuttuvat vastaavalla diagnoosilla. ja hoito.

Tämän tyyppinen ahdistus, joka tunnetaan reaktiivisena ahdistuksena, on hyödyllinen organismille ja yhteisölle selviytyäkseen tilanteista, jotka ovat haastavampia kuin normaali tapahtumien kulku. Koska se on toiminnallinen ilmentymä yksilön sopeutumisesta, siitä voi tulla patologista, jos se jatkuu pitkään ja voi johtaa kielteisiin psykofyysisiin seurauksiin.

Eko-ahdistuksella tai ilmasto-ahdistuksella tarkoitetaan tapahtumia, joita ei ole vielä tapahtunut ja joita esiintyy ennen kaikkea pohjoisen pallonpuoliskon maissa, joiden yhteiskunnalliset ja ympäristöolot eivät ole vielä muuttuneet ilmastonmuutoksen vuoksi.

Näihin yksilöihin vaikuttava huonovointisuus ei liity äärimmäisiin tapahtumiin ja traumaattiseen stressihäiriöön, vaan krooniseen tulevaisuuden uhkien pelkoon.

Tulevaisuuden pelko voi muuttua

Australian maastopalot tuhosivat miljoonia eläimiä, historian vahvin supertaifuuni iski Filippiineille ja Yhdysvallat asetti uuden ennätyksen miljardeja dollareita kestävistä luonnonkatastrofeista.

Nämä koko ekosysteemiä uhkaavat katastrofit, jotka johtavat ilmastonmuutokseen, voivat myös olla hyvin järkyttäviä lapsille, jotka saattavat olla huolissaan ilmastonmuutoksesta ilman paniikkia.

Pelkästään maaliskuussa 2019 noin 1.6 miljoonaa kouluikäistä mielenosoittajaa yli 125 maassa tuli luokkahuoneistaan ​​osallistumaan nuorten johtamiin ilmastomielenosoituksiin vaatiakseen johtajiltaan toimia (Friday for Future, G. Thumberg).

Artikkelin on kirjoittanut tohtori Letizia Ciabattoni

Lue myös:

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun tilastot ilmastonmuutoksesta: 51,6 miljoonaa ihmistä luonnonkatastrofien vaikutuksesta

Yhdistyneen kuningaskunnan palokunta herättää hälytyksen YK: n ilmastoraportista

Lähde:

https://www.nationalgeographic.it/famiglia/2021/04/come-aiutare-i-bambini-a-gestire-lansia-da-clima

https://altreconomia.it/leco-ansia-ci-riguarda-gli-effetti-del-climate-change-sulla-salute-mentale/

https://www.unisalento.it/documents/20152/210498/intelligenze+multiple+mckenzie.pdf/82a30115-99ca-d49c-5420-1d91a0e64563?version=1.0&download=true

Intelligenza ecologica di D. Golema, tr. se. parannuskeino D.Didero, Rizzoli, 2009

Koulutus ja sviluppo della mente. Intelligenze multiple e apprendimento di H. Gardner, tr. se. Cura di G.Lo Iacono, Erickson, 2005