Migreeni vai päänsärky? Viimeisin päänsärkyluokitus (2013) erottaa primaarisen ja sekundaarisen päänsäryn

Primaarisista päänsäryistä migreeni ja jännityspäänsärky ovat yleisimpiä, mutta mitkä ovat niiden ominaisuudet ja miten ne erotetaan?

Ensisijaisia ​​päänsäryjä ovat migreeni, jännityspäänsärky, klusteripäänsärky ja muut ensisijaiset päänsäryt. Näistä migreeni ja jännitystyyppinen päänsärky ovat yleisimpiä.

Migreeni, ei vain päänsärky: tietyntyyppinen päänsärky

Migreeni on päänsäryn tyyppi, jolle on ominaista yksipuolinen (mutta voi myös olla molemminpuolinen) kipu, joka kestää 4–72 tuntia ja johon liittyy neurovegetatiivisia merkkejä ja oireita, kuten pahoinvointia, oksetus, valonarkuus ja fonofobia (valon ja melun aiheuttama epämukavuus).

Kipu on jyskyttävää, keskivaikeaa tai vammauttavaa: kärsivät joutuvat lopettamaan toimintansa ja tarvitsevat kipulääkkeitä parantuakseen.

Kohtaukset voivat kestää jopa muutaman päivän, ja niillä on merkittäviä vaikutuksia elämänlaatuun.

Migreeniä sairastaa noin 14-16 % väestöstä ja se vaatii hoitoa erikoiskeskuksissa.

Lihasjännityspäänsärky: yleinen päänsärky

Lihasjännityspäänsärky on paljon yleisempää kuin migreeni. Se on yleinen päänsärky, jolle on ominaista keskivahva, molemminpuolinen ja supistava kipu, mutta johon ei liity muita oireita.

Se kestää 30 minuutista 7 päivään ja voi liittyä väärään asentoon, stressiin tai väsymykseen, ja henkilökohtainen taipumus, kuten migreeni, myös vaikuttaa.

Sitä voidaan hoitaa reseptivapailla lääkkeillä, mutta jos se muuttuu krooniseksi, on käännyttävä asiantuntijan puoleen.

Kroonisella tarkoitetaan migreeniä tai jännityspäänsärkyä, joka kestää yli 15 päivää kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan.

Päänsärky, miten se diagnosoidaan?

Diagnoosia varten on parasta mennä erikoistuneeseen päänsärkykeskukseen. Sen lisäksi, että potilas saa oikean diagnoosin, joka sisältää päänsäryn tyypin määrittelyn, josta potilas kärsii, on tärkeää sulkea pois toissijaiset syyt.

On ymmärrettävä, onko kyseessä primaarinen päänsärky ja siten patologia itsessään, vai sekundaarinen päänsärky, jossa päänsärky on oire jostain muusta, joka on tutkittava ja puututtava.

Diagnoosi tehdään erikoislääkäritutkimuksessa, jossa neurologi kuuntelee potilaan oireita ja kipukuvioita ja tekee tarvittaessa neurologisen tutkimuksen ja mahdolliset radiologiset tutkimukset, kuten TT- ja magneettikuvaukset.

Primaariset ja toissijaiset päänsäryt: luokittelu

Päänsärky jaetaan primaariseen päänsärkyyn ja toissijaiseen päänsäryyn.

Ensisijaiset päänsäryt ovat: migreeni, jännityspäänsärky, klusteripäänsärky ja muut primaariset päänsäryt (yskäpäänsärky, liikuntapäänsärky, seksuaalisen aktiivisuuden päänsärky, kylmäpäänsärky, hypninen päänsärky, yöpäänsärky, uusi päivittäinen jatkuva päänsärky, harvinainen muoto).

Toissijaiset päänsäryt ovat: päänsärky pään ja/tai kaula trauma, verisuonisairauksista (kuten aivohalvaus), ei-vaskulaarisista pään häiriöistä (kuten verenpainetauti tai CSF-hypotensio), päihteiden käytöstä (mukaan lukien kipulääkkeet), infektioista, metabolisen homeostaasin häiriöistä (kuten lentomatkapäänsärky, uniapnea, dialyysi, korkea verenpaine, paasto); silmien, korvien, nenän, hampaiden ja suun häiriöt; psykiatrinen sairaudet ja kivuliaat kallon neuropatiat (kuten kolmoishermosärky ja polttava suun oireyhtymä).

Lue myös:

Sinuiitti: Kuinka tunnistaa nenästä tuleva päänsärky

Pään trauma lapsilla: Kuinka tavallisen kansalaisen pitäisi puuttua pelastajia odotellessa

Päänsärky: migreeni vai kefalea?

Lähde:

Humanitas