Itsemurhakäyttäytyminen sisältää suoritetun itsemurhan, itsemurhayrityksen (ainakin aikomuksena kuolla) ja itsetuhoiset teot; itsemurha-ajatukset viittaavat itsemurha-ajatuksiin ja -suunnitelmiin

Itsemurhakäyttäytyminen lapsilla ja nuorilla:

Äskettäin julkaistussa raportissa, jossa kerrottiin itsemurhakuolleisuuden lisääntyvistä suuntauksista Yhdysvalloissa (NCHS Brief No 398, helmikuu 2021), naisten (10–14-vuotiaiden) itsemurhakuolemien määrä lisääntyi 0.5 prosentista vuonna 1999 3.1 prosenttiin vuonna 2019; miehillä (10–14-vuotiaat) määrät nousivat 1.9 prosentista 3.1 prosenttiin.

Useat tekijät voivat myötävaikuttaa yritysten lisääntymiseen, mukaan lukien lisääntynyt teini-ikäinen masennus, erityisesti tytöillä; lisääntyneet opioidimääräykset vanhemmilta; lisääntyneet itsemurhaluvut aikuisten keskuudessa, mikä lisää nuorten itsemurhatietoisuutta; yhä ristiriitaisemmat suhteet vanhempiin; ja akateemiset stressitekijät.

Monet asiantuntijat uskovat, että vaihteleva määrä masennuslääkkeitä voi olla tosiasia.

Jotkut asiantuntijat spekuloivat, että masennuslääkkeillä on paradoksaalisia vaikutuksia, jolloin lapset ja nuoret ovat halukkaampia puhumaan itsemurha-tunteista, mutta heillä on vähemmän todennäköisyyttä tehdä itsemurha.

Vaikka itsemurha on harvinainen murrosikäisillä lapsilla, se on kuitenkin toiseksi yleisin kuolinsyy 2–10-vuotiailla ja 24. sijalla 9–5-vuotiaiden kuolinsyy.

Tämä on edelleen suuri kansanterveysongelma, erityisesti vähemmistöryhmissä, koska itsemurhaluku lähes kaksinkertaistui mustien lasten alakouluissa vuosina 1993–2012.

LASTEN TERVEYS: LISÄTIETOJA LÄÄKEVALMISTEESTA käymällä BOOTH -HÄTÄ -EXPOssa

Itsemurhakäyttäytyminen, viittaukset

1. Mojtabai R, Olfson M, Han B: Nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen esiintyvyyden ja hoidon kansalliset suuntaukset. Pediatrics 138(6):e20161878, 2016. doi: 10.1542/peds.2016-1878

2. Brent DA, Hur K, Gibbons RD: vanhempien opioidireseptejä koskevien lääketieteellisten väitteiden ja lastensa itsemurhayritysriskin välinen yhteys. JAMA Psychiatry 76(9):941-947, 2019. doi: 10.1001/jamapsychiatry.2019.0940

3. Wang J, Sumner SA, Simon TR, et ai: Trends in ilmaantuvuus ja kuolleisuus itsemurhatekoissa Yhdysvalloissa, 2006–2015. JAMA Psychiatry 77(7):684-693, 2020. doi: 10.1001/jamapsychiatry.2020.0596

4. Shain B, nuorisokomitea: Nuorten itsemurha ja itsemurhayritykset. Pediatrics 138(1):e20161420, 2016. doi: https://doi.org/10.1542/peds.2016-1420

5. Bilsen J: Itsemurha ja nuoriso: Riskitekijät. Front Psychiatry 9:540, 2018. doi: https://doi.org/10.3389/fpsyt.2018.00540

6. Centers for Disease Control and Prevention: WISQARSTM: Web-pohjaiset tapaturmatilastojen kysely- ja raportointijärjestelmät. 2020. Käytetty 3.

7. Bridge JA, Asti L, Horowitz LM, et ai: Itsemurhatrendit alakouluikäisten lasten keskuudessa Yhdysvalloissa vuosina 1993–2012. JAMA Pediatr169(7):673-677, 2015. doi: 10.1001/jamapediatrics.2015.0465

Itsemurhakäyttäytymisen etiologia

Lapsilla ja nuorilla itsemurhakäyttäytymisen riskiin vaikuttavat muiden aivoihin vaikuttavien mielenterveys- ja muiden häiriöiden esiintyminen, sukuhistoria, psykososiaaliset tekijät ja ympäristötekijät.

Muiden lääkkeiden on raportoitu lisäävän riskiä, ​​mikä on johtanut elintarvike- ja lääkeviraston mustan laatikon varoituksiin.

Joissakin tapauksissa, kuten epilepsialääkkeiden käytön yhteydessä, on kuitenkin vaikea määrittää, koska epilepsia itsessään liittyy viisinkertaiseen lisääntyneeseen itsemurhariskiin ilman epilepsialääkkeitä.

Muita riskitekijöitä ovat

• Rakenteen ja yhteyksien puute, mikä johtaa ylivoimaiseen ohjauksen puutteen tunteeseen
• Vanhempien voimakas paine menestyä, mikä johtaa jatkuvaan tunteeseen, että odotukset eivät täyty

Usein itsemurhayrityksen motiivi on manipuloida tai rankaista muita mielikuvituksella "saat katua, että olen kuollut".

Suojatekijöitä ovat mm

• Tehokas kliininen hoito psyykkisiin, fyysisiin ja päihdehäiriöihin
• Helppo pääsy kliinisiin toimenpiteisiin
• Perheen ja yhteisön tuki (sosiaaliset suhteet)
• Konfliktien ratkaisutaidot
• Kulttuuriset ja uskonnolliset uskomukset, jotka estävät itsemurhaa

Itsetuhoisen käyttäytymisen hoito

• Kriisiinterventio, mahdollisesti sairaalahoito
• Psykoterapia
• Mahdollisesti lääkkeiden antaminen perussairauksien hoitoon, yleensä yhdistettynä psykoterapiaan
• Lähete asianomaiselle psykiatrille

Jokainen itsemurhayritys on vakava ongelma, joka vaatii harkittua ja asianmukaista puuttumista.

Kun välitön vaara henkilön turvallisuudelle on poistettu, on päätettävä mahdollisesta sairaalahoidosta.

Tehtyä päätöstä painotetaan itsemurhariskin asteen ja perheen auttamiskyvyn perusteella.

Sairaalahoito (mukaan lukien sairaanhoito- tai lastenosastolla erikoissairaanhoitajan valvonnassa) on turvallisin lyhytaikaisen suojan muoto, ja se on joskus aiheellista, jos epäillään masennusta ja/tai psykoosia.

Se, kuinka tappava itsemurhaaiko voi olla, voidaan arvioida seuraavien indikaattoreiden perusteella:

• havaittu harkitun aste (esim. itsemurhaviestin kirjoittaminen)
• Toimenpiteet havaitsemisen estämiseksi
• Käytetty menetelmä (esim. ampuma-aseet ovat tappavampia kuin huumeet)
• Vamman vakavuus
• Yrityksen taustalla olevat välittömät olosuhteet tai tekijät
• Psyykkinen tila jakson aikana (akuutti kiihtyneisyys on erityisen huolestuttava)
• Äskettäin kotiutettu sairaalasta
• Äskettäinen psykoaktiivisten lääkkeiden lopettaminen

Lääkehoitoja voidaan käyttää mihin tahansa taustalla olevaan sairauteen (esim. masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, käyttäytymishäiriö, psykoosi), mutta ne eivät voi estää itsemurhaa.

Masennuslääkkeiden käyttö saattaa lisätä itsemurhariskiä joillakin nuorilla.

Lääkkeiden käyttöä on seurattava huolellisesti, ja vain subletaalisia annoksia tulee antaa.

Viittaus osoitteeseen a psykiatrinen asiantuntija on yleensä tarpeen asianmukaisen farmakologisen ja psykoterapeuttisen hoidon tarjoamiseksi.

Kognitiivis-käyttäytymisterapia itsemurhien ehkäisyyn ja dialektinen käyttäytymisterapia voivat olla suositeltavia.

Hoito on tehokkaampaa, jos yleislääkäri jatkaa toimintaansa.

On välttämätöntä rakentaa uudelleen moraali ja palauttaa emotionaalinen tasapaino perheen sisällä.

Perheen kielteinen lähestymistapa tai avun puute on vakava ongelma, ja se voi viitata tehokkaampaan puuttumiseen, kuten kotoa poistamiseen.

Positiivinen tulos on todennäköisempi, jos perhe osoittaa rakkautta ja osallistumista.

Viite hoitoon

1. Hesdorffer DC, Ishihara L, Webb DJ, et ai: Itsemurhayritysten esiintyminen ja toistuminen epilepsiapotilaiden keskuudessa. JAMA Psychiatry 73(1):80-86. 2016. doi: 10.1001/jamapsychiatry.2015.2516.

Vastaus itsemurhaan

Itsemurhan tehneiden lasten ja nuorten perheenjäsenillä on monimutkaisia ​​reaktioita itsemurhaan, mukaan lukien suru, syyllisyys ja masennus.

Neuvonta voi auttaa heitä ymmärtämään itsemurhan psykiatrisen kontekstin sekä pohtimaan ja tunnustamaan lapsen vaikeuksia ennen itsemurhaa.

Itsemurhan jälkeen itsemurhariski voi kasvaa muissa yhteisön ihmisissä, erityisesti itsemurhan tehneen henkilön ystävissä ja luokkatovereissa.

Resurssit (esim. ohjeita itsemurhatappion selviytymiseen) ovat saatavilla auttamaan kouluja ja yhteisöjä itsemurhan jälkeen.

Koulu- ja paikkakunnan virkailijat voivat järjestää mielenterveyskeskusten lääkäreitä tiedottamaan ja neuvomaan.

Itsetuhoisen käyttäytymisen ehkäisy

Itsemurhia edeltävät usein muutokset käyttäytymisessä (esim. masentunut mieliala, huono itsetunto, ruokahalu ja unihäiriöt, keskittymiskyvyttömyys, välinpitämättömyys koulussa, somaattiset vaivat ja itsemurha-ajatukset), jotka usein johtavat lääkärin puoleen.

Sellaiset lausunnot, kuten "toivon, etten olisi koskaan syntynyt" tai "haluaisin mennä nukkumaan enkä koskaan herää enää", tulee ottaa vakavasti mahdollisina itsemurhailmoituksina.

Itsemurhauhkaus tai -yritys on tärkeä merkki koetun epätoivon voimakkuudesta.

Yllä mainittujen riskitekijöiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa voi estää itsemurhayrityksen. Jos näitä ennakoivia merkkejä itsemurhayrityksistä tai riskikäyttäytymisestä ilmenee, on ryhdyttävä voimakkaaseen hoitoon.

Nuorilta tulisi kysyä suoraan heidän onnettomuudesta ja itsetuhoisista ajatuksistaan; tällaiset kohdistettavat kysymykset vähentävät itsemurhariskiä.

Lääkäri ei saa antaa perusteettomia vakuutuksia, jotka voivat heikentää lääkärin omaa uskottavuutta ja heikentää entisestään nuoren itsetuntoa.

Lääkäreiden on seulottava itsemurha lääketieteellisessä ympäristössä.

Vuonna 2017 julkaistu tutkimus osoitti, että 53 %:lla lapsipotilaista, jotka saapuivat ensiapuun lääketieteellisistä syistä, jotka eivät liity itsemurhaan, todettiin positiivinen itsemurhataipumus.

On myös näyttöä siitä, että suurin osa aikuisista ja lapsista, jotka lopulta kuolevat itsemurhaan, olivat saaneet lääketieteellistä hoitoa kuolemaansa edeltävänä vuonna.

Heinäkuusta 2019 alkaen yhteiskomissio vaati sairaaloita arvioimaan itsemurhariskiä osana tavanomaista sairaanhoitoa.

Itsemurhaseulonnan lisäksi lääkäreiden on autettava potilaita tekemään seuraavat itsemurhariskin vähentämiseksi:

• Hanki tehokasta hoitoa henkisiin, fyysisiin ja päihdehäiriöihin
• Pääset mielenterveyspalveluihin
• Hanki tukea perheeltä ja yhteisöltä
• Selvittää kuinka ratkaista konfliktit rauhanomaisesti
• Median pääsyn rajoittaminen itsemurhaan liittyvään sisältöön

Myös itsemurhien ehkäisyohjelmat voivat auttaa. Tehokkaimmat ohjelmat ovat ne, jotka pyrkivät varmistamaan, että lapsella on seuraavat asiat:

• Tukeva koulutusympäristö
• Nopea pääsy mielenterveyspalveluihin
• Sosiaalinen ympäristö, jolle on ominaista yksilöllisten, rodullisten ja kulttuuristen erojen kunnioittaminen.

Yhdysvalloissa SPRC:n itsemurhien ehkäisyn resurssikeskus luetellaan joitain ohjelmia ja National Suicide Prevention Lifeline (1-800-273-TALK) tarjoaa kriisiinterventiota itsemurhalla uhkaaville ihmisille.

Ennaltaehkäisyviitteet

1. Ballard ED, Cwik M, Van Eck K, et ai: Riskiryhmään kuuluvien nuorten tunnistaminen itsemurhaseulonnalla lasten päivystysosastolla. Edellinen Sci 18(2);174-182, 2017. doi: 10.1007/s11121-016-0717-5

2. Ahmedani BI, Simon GE, Stewart C, et ai: Terveydenhuollon yhteydenotot itsemurhaa edeltävänä vuonna. J Gen Intern Med 29(6):870-877, 2014.

3. Oein-Odegaard C, Reneflot A, Haugue LI: Perusterveydenhuollon palveluiden käyttö ennen itsemurhaa Norjassa: kuvaava vertailu maahanmuuttajista ja valtaväestöstä. BMC Health Serv Res19(1):508, 2019.

4. Yhteinen komissio: Itsemurha-ajatusten havaitseminen ja hoitaminen kaikissa olosuhteissa. Sentinel Alert Event, 56:1-7, 2016.

5. Brahmbhatt K, Kurtz BP, Afzal KI, et ai: Itsemurhariskien seulonta lastensairaaloissa: Kliiniset reitit maailmanlaajuisen terveyskriisin ratkaisemiseksi. Psychosomatics 60(1):1-9, 2019. doi: 10.1016/j.psym.2018.09.003

6. Bridge JA, Greenhouse JB, Ruch D, et ai: Netflixin 13 syyn julkaisun ja Yhdysvaltojen itsemurhalukujen välinen yhteys: keskeytetty aikasarjaanalyysi. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 59(2):236-243. doi:https://doi.org/10.1016/j.jaac.2019.04.020

7. Brent DA: Master-kliinikon arvio: Holden Caulfieldin pelastaminen: Itsemurhien ehkäisy lapsilla ja nuorilla. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry58(1):25-35, 2019. https://doi.org/10.1016/j.jaac.2018.05.030.

db398-H

Lue myös:

Emergency Live Enemmän...Live: Lataa uusi ilmainen sanomalehtisovellus IOS:lle ja Androidille

Ahdistus: hermostuneisuuden, huolen tai levottomuuden tunne

Palomiehet / Pyromania ja pakkomielle tulella: Profiili ja diagnoosi niille, joilla on tämä häiriö

Pelastajien turvallisuus: PTSD (posttraumaattinen stressihäiriö) palomiehissä

Itsemurha keskuudessa vastaajien: Tutkimus paljastaa yhteyden stressiin

Lähde:

MSD