Sakaryan yliopisto (Turkki) on julkaissut mielenkiintoisen tieteellisen artikkelin ulkonaliikkumiskiellon vaikutuksesta terveydenhuoltoon COVID-19-pandemian aikana.

Monet maat, mukaan lukien Italia ja Turkki, ryhtyivät ensimmäisiin toimiin koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi keskeyttämällä maahantulon ja maasta poistumisen sekä siten kansainväliset lennot.

Sitten he asettivat kotieristyksen, rajoitti pääsyä julkiseen toimintaan ja ulkonaliikkumiskieltoja.

Italiassa on edelleen kiellettyä mennä kaduille klo 10–5, lukuun ottamatta hyvin erityisiä ja määriteltyjä tapauksia.

Julkaistujen tutkimusten vaikutukset ulkonaliikkumiskiellon vaikutuksiin terveydenhuoltoon COVID-19: ssä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa ulkonaliikkumiskiellon vaikutus COVID-19-pandemian aikana sen selvittämiseksi ja tunnistamiseksi, onko ulkonaliikkumiskiellolla positiivinen vaikutus terveydenhuollon työmäärään.

Sakaryan yliopiston koulutus- ja tutkimussairaalaan otettujen potilaiden lukumäärää, heidän saapumistapojaan, sairaalahoitoonsa ja väestötietoaan tutkittiin takautuvasti huhtikuun ja toukokuun 2020 ulkonaliikkumisaikaan ja vastaaviin päiviin vuonna 2019.

Kahden jakson välillä analysoitiin merkittäviä tilastollisia eroja.

Tietojen huolellisen analyysin lopussa pdf: n lukeminen täydellisessä muodossa on artikkelin lopussa, ja tutkijat päättelivät, että ulkonaliikkumiskielto on yksi tehokkaista toimenpiteistä useissa maissa COVID-19: n leviämisen hillitsemiseksi.

Turkin viikonloppuisin ja pyhäpäivinä sovellettu täydellinen lukitus vähensi merkittävästi tarpeetonta sairaalahoitoa sairasautot käytetty, ja tuotti myönteisen tuloksen vähentämällä traumapäästöjä, kuten tieliikenneonnettomuuksien ja työhön liittyvien vammojen aiheuttamia.

Se vähensi myös terveydenhuollon työntekijöiden työmäärää, joita pandemian aiheuttama työmäärä jo painosti.

Lue Sakaryan yliopiston julkaisu COVID-19-ulkonaliikkumiskieltosta ja terveydenhuollosta

Universita turchia 483-Artikkelin teksti-2320-3-10-20210101

REFERENSSIT

Camitz, M., & Liljeros, F. (2006). Matkarajoitusten vaikutus kohtalaisen tarttuvan taudin leviämiseen. BMC-lääke, 4 (32). doi: https://doi.org/10.1186/1741-7015-4-32

 

Huang, C., Wang, Y., Li, X., Ren, L., Zhao, J., Hu, Y.,… & Cheng, Z. (2020). Vuoden 2019 uudella koronaviruksella infektoituneiden potilaiden kliiniset piirteet Wuhanissa Kiinassa. Lansetti, 395 (10223), 497-506. doi:https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)30183-5

Khosrawipour, V., Lau, H., Khosrawipour, T., Kocbach, P., Ichii, H., Bania, J., & Mikolajczyk, A. (2020). Epäonnistuminen globaalien COVID-19-epicentereiden eristämisessä alkuvaiheessa. Journal of Medical Virology, 92, 863-867. doi:https://doi.org/10.1002/jmv.25883

Li, Y. ja Xia, L. (2020). Koronavirustauti 2019 (COVID-19): rintakehän CT: n rooli diagnoosissa ja hoidossa. American Journal of Roentgenology, 214 (6), 1280-1286. doi: https: //doi,org/10.2214/AJR.20.22954

Melnick, ER, Szlezak, CM, Bentley, SK, Dziura, JD, Kotlyar, S., & Post, LA (2012). CT-liikakäyttö lievässä traumaattisessa aivovauriossa. Yhteinen komission lehti laadusta ja potilasturvallisuudesta, 38 (11), 483-489. doi:https://doi.org/10.1016/S1553-7250(12)38064-1

Musey, PI, Lee, JA, Hall, CA, ja Kline, JA (2018). Ahdistuneisuus ahdistuksesta: tutkimus hätäosaston tarjoajan uskomuksista ja käytännöistä ahdistukseen liittyvään vähäriskiseen rintakipuun. BMC-ensiapu, 18 (10). doi:https://doi.org/10.1186/s12873-018-0161-x

Rodriguez-Morales, AJ, Cardona-Ospina, JA, Gutiérrez-Ocampo, E., Villamizar-Peña, R., Holguin-Rivera, Y., Escalera-Antezana, JP,… ja Paniz-Mondolfi, A. (2020) . COVID-19: n kliiniset, laboratorio- ja kuvantamisominaisuudet: järjestelmällinen katsaus ja meta-analyysi. Matkalääketiede ja tartuntataudit, 34 (101623). doi:https://doi.org/10.1016/j.tmaid.2020.101623

Shatz, DV, Zhang, C. ja McGrath, M. (1999). Ulkomielulain vaikutus nuorisotraumaan. Journal of Trauma and Acute Care Surgery, 47 (6), 1013.

Usher, K., Bhullar, N. ja Jackson, D. (2020). Elämä pandemiassa: sosiaalinen eristäytyminen ja mielenterveys. Journal of Clinical Nursing. 29, 2756-2757. doi:https://doi.org/10.1111/jocn.15290

Wang, C., Pan, R., Wan, X., Tan, Y., Xu, L., Ho, CS, & Ho, RC (2020). Välitön psykologinen vaste ja siihen liittyvät tekijät vuoden 2019 koronavirustaudin (COVID-19) epidemian alkuvaiheessa Kiinan väestössä. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17 (5), 1729. doi:https://doi.org/10.3390/ijerph17051729

Maailman terveysjärjestö. (2020). WHO ilmoitti COVID-19-taudinpurkauksesta pandemian. Geneve: Maailman numeerinen järjestö. Haettu: https://www.euro.who.int/en/health-topics/health-emergencies/coronavirus-covid-19/news/news/2020/3/who-announces-covid-19-outbreak-a-pandemic

Maailman terveysjärjestö. (2020). Opas WHO: n ohjeisiin COVID-19: stä. Geneve: Maailman numeerinen järjestö. Haettu: https://www.who.int/news-room/feature-stories/detail/a-guide-to-who-s-guidance

Maailman terveysjärjestö. (2020) .Mielenterveys ja psykososiaaliset näkökohdat COVID-19-taudinpurkauksen aikana. Geneve: Maailman terveysjärjestö. Haettu: https://www.who.int/publications/i/item/WHO-2019-nCoV-MentalHealth-2020.1

Maailman terveysjärjestö. (2020). Tuntematon syy keuhkokuume - Kiina. Geneve: Maailman terveysjärjestö. Haettu: https://www.who.int/csr/don/05-january-2020-pneumonia-of-unkown-cause-china/en/

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus. (2020). Uuden koronaviruksen aiheuttama keuhkokuumetapaukset, Wuhan, Kiina. ECDC: Tukholma. Haettu: https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/Risk%20assessment%20-%20pneumonia%20Wuhan%20China%2017%20Jan%202020.pdf

Grossman, ER, & Miller, NA (2015). Systemaattinen katsaus alaikäisten ulkonaliikkumiskieltolakien vaikutuksiin kansanterveyteen ja oikeustuloksiin. American Journal of Prevention Medicine, 49 (6), 945-951. doi:https://doi.org/10.1016/j.amepre.2015.07.021

Lue myös:

Turkki, Istanbulin lääketieteellinen yhdistys: Hallitus valehtii COVID-19: n pandemianumeroista

Lue Italian artikkeli

Lähde:

Lehden tiedot Kesehatan