Hoitohenkilökunnan rooli hätätilanteissa

Naisten terveys-, synnytys- ja vastasyntyneiden hoitotyön liiton virallinen kannanotto, AWHONN: n hallituksen hyväksymä

Sairaanhoitajilla on kriittinen rooli hätätilavalmiudessa paikallisella, osavaltiollisella ja kansallisella tasolla suunnittelun, yhteisö- ja kuluttajavalistuksen sekä katastrofien aikana annettavan suoran hoidon avulla.

Naisten terveys-, synnytys- ja vastasyntyneiden sairaanhoitajien liitto (AWHONN) kannustaa sairaanhoitajia osallistumaan aktiivisesti kaikkiin katastrofivalmiuden ja reagointivaiheisiin laitoksissaan ja yhteisöissään. Laitoksissaan heidän tulisi osallistua vaarojen arviointiin ja suunnitteluun ennen katastrofia, vastata kriisin aikana ja avustaa vaarojen lieventämisessä koko toipumisvaiheen ajan.

Koska AWHONNin jäsenet hoitavat ensisijaisesti naisia ​​ja lapsia, AWHONN on erityisen huolissaan näiden haavoittuvien väestöryhmien tarpeista ennen katastrofia, sen aikana ja sen jälkeen.

Naisten terveys- ja vastasyntyneiden sairaanhoitajien tulisi olla hyvin koulutettuja vastaamaan naisten ja pikkulasten fyysisiin, henkisiin, ravitsemuksellisiin ja muihin terveydenhoitotarpeisiin katastrofien aikana. Sairaanhoitajien tulisi myös tehdä suunnitelma itselleen ja perheelleen hätätilanteessa.

Hätätilavalmius: varautumisen merkitys

"Kaikki varautumisvalmius" on termi, jota käytettiin hirmumyrsky Katrinan jälkeen vuonna 2005. Se ehdottaa tarvetta suunnitella tahallinen ratkaisu erityyppisiin hätätilanteisiin ja luonnonkatastrofeihin (luonnon, tahattomiin tai tahallisiin).

Useat elimet, mukaan lukien valtion ja paikallishallinnot, terveydenhuollon laitokset ja yritykset, ovat kehittäneet suunnitelmia mahdollisille kriiseille. Suunnitteluprosessi on jatkuva sykli, johon sisältyy suunnittelu, järjestäminen, varustaminen, koulutus, harjoittelu, arviointi ja suunnitelmien tarkistusten tekeminen (Federal Emergency Management Agency [FEMA], 2010).

Huolimatta monien laitosten jatkuvasta työstä kaikkien vaaransuunnitelmien kehittämiseksi, raskaana oleville naisille ja synnytyksen jälkeisille naisille ja pikkulapsille ei usein oteta huomioon tai niihin kiinnitetään vain vähän erillistä huomiota. Synnytys- ja vastasyntyneiden populaatioiden ohjeen mitätöinti on merkittävä valvonta, kun otetaan huomioon, että Yhdysvalloissa syntyy vuosittain yli neljä miljoonaa syntymää (Centers for Disease Control and Prevention [CDC], 2011), ja synnytys on yleisin syy sairaalahoitoon (Russo, Wier ja Steiner, 2009).

Katastrofien aikana on todennäköistä, että raskaana olevien naisten synnytyshoito häiriintyy. Näillä naisilla on myös lisääntynyt riski saada ennenaikainen synnytys, pienipainoiset vauvot (Hamilton, Sutton, Mathews, Martin ja Ventura, 2009) ja pitkäaikaisia. mielenterveys ongelmia. Siten naiset ja lapset ovat suuri ja haavoittuva väestö, johon tulisi kiinnittää erityistä huomiota katastrofitilanteissa.

Sairaanhoitajien rooli

Sairaanhoitajilla on tärkeä rooli raskaana olevien naisten, uusien äitien ja imeväisten terveyden ja terveydenhuollon kokemusten maksimoinnissa. Tämä tehtävä ulottuu koskemaan naisten ja pikkulasten tarpeita katastrofeissa. Sairaanhoitajat pystyvät rauhoittamaan naisia ​​ja heidän perheitään siitä, että terveitä vauvoja on toimitettu katastrofitilanteissa (Badakhsh, Harville ja Banerjee, 2010).

Sairaanhoitajat helpottavat usein viestintää ja koordinoivat hoitoa terveydenhuoltotiimin jäsenten, potilaiden ja heidän perheidensä välillä katastrofin aikana. Selkeä viestintä on olennainen osa katastrofien suunnittelua ja reagointia. Tähän sisältyy muodollinen ja epävirallinen viestintä (suullinen ja kirjallinen) sekä sähköinen ja paperinen dokumentaatio.

Sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon tarjoajien tulisi tehdä yhteistyötä virkamiesten kanssa kaikilla katastrofivalmiuden tasoilla. Heidän tulisi myös pyrkiä kouluttamaan naisia ​​ja perheitä suunnittelusta
ja pysyä turvassa katastrofien aikana.

nurse_preparedness

 

SOURCE

 

saatat myös pitää