Kenian hallitus ja kumppanit ovat hyvin vastaanottaneet Maailman terveysjärjestön Nairobissa sijaitsevan hätäkeskuksen perustamisen.

Aloitteen esitteli Nairobissa äskettäin WHO: n hätäapujohtaja Ibrahima-Soce Fall tapatessaan Kenian terveysministeri Cleopa Mailun, MOH: n virkamiehet ja muut yhteistyökumppanit. Näihin kuului CDC, humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto (OCHA), Maailmanpankki, UNICEF, USAID ja UNHCR, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liitto ja GIZ.

Tohtori Fall kertoi keskittimen vision ja tehtävän ja miten se tukisi maita vastaamaan tautipesäkkeisiin ja hätätilanteisiin läheisemmällä ja reaaliajassa.

WHO: n hätäkeskukset sijaitsevat Nairobissa ja Dakar Senegalissa, ja Nairobi palvelee Itä- ja Etelä-Afrikkaa. Dakarin keskus palvelee Länsi- ja Keski-Afrikkaa. Kaksi yhteysvirastoa on ehdotettu Addis Abeballe ja Johannesburgille.

Hän sanoi, että aloite rakentaa ja tukee valmiuksia, käyttää standardoitua yhtenäistä lähestymistapaa hyödyntämään kumppaneita ja helpottamaan YK: n ja katastrofienhallintajärjestelmiä sekä lisäämään poliittista ja teknistä asiantuntemusta. Se priorisoi myös korkean profiilin tautikohtaiset strategiat, mittaa kansalliset valmiussuunnitelmat, käyttää oikea-aikaista riskinarviointia ja työskentelee tehokkaan ja vaikuttavan liiketoimintamallin kanssa.

Aloitteen toiminta edellyttäisi yhden ohjelman, yhden työntekijän ja yhden budjetin käyttöä. Tämä tarkoittaa valmiita työntekijöitä hätätilanteen käyttöönotosta yhdestä ohjelmaprosessista aina, missä he ovat, sekä valmiussuunnitelman ja tehokasta logistiikkaa nopean toiminnan varmistamiseksi.

"Ajatuksena on suojella ja pelastaa ihmishenkiä auttamalla maita ja koordinoimaan kansainvälisiä toimia ehkäisemään, valmistamaan, havaitsemaan ja tarjoamaan nopeita reagoimia ja toipumaan taudinpurkauksista ja hätätilanteista", hän lisäsi. Vuosittain alueella tapahtuu vuosittain yli 100-hätätilannetta ja taudinpurkauksia, hän lisäsi.

Terveysministeriön sihteeri tohtori Cleopa Mailu kertoi WHO: n valtuuskunnalle, että keskushanke oli tervetullut ajatus ja siitä olisi hyötyä alueen maille hoidettaessa erilaisia ​​tautipesäkkeitä ja hätätilanteita. Hän toivoi keskuksen hyödyttävän isäntämaata.

Hän sanoi, että keskittyminen valmiuksien kehittämiseen oli avain erityisesti tukemaan maita käyttämään sisäisiä resurssejaan tällaisten hätätilanteiden lieventämiseksi. Hän sanoi myös, että tällainen keskus onnistuu vain, jos paikallista tukea ja kapasiteettia hyödynnetään.

"Tuki paikallisilta kumppaneilta hätätilanteiden aikana on antanut meille hyviä tuloksia, joten on hienoa saada tämä aloite", hän sanoi.

Dr Fall kiitti hallitusta positiivisesta vastauksesta ja sitoutumisesta aloitteeseen ja vakuutti tohtori Mailulle, että aloite toimisi läheisessä yhteistyössä isäntämaan kanssa hätätapahtumien ja valmiuksien tukemiseksi.

Hän sanoi, että vararahasto oli perustettu ja sitä oli käytetty menestyksekkäästi vastaamaan Kongon demokraattisen tasavallan Ebola-taudinpurkaukseen, jossa vastaus oli mahdollista 24-48 tunnin aikana, kun henkilöstö lentähti Kinshasan 1400 km: n sijainnista.

Hän vakuutti tohtori Mailulle, että resurssien mobilisointi oli käynnissä hätäapu-aloitteen tueksi ja oli optimistinen, että lisää varoja nostettaisiin aukkojen lähelle. Vararahastoilla on 58 prosentin rahoitusvaje.

Dr Fall selitti lisäksi, että Nairobiin ja Dakariin kuuluvien hätäkeskusten luominen edellytti Ebola-viruksen taudin oppimista Länsi-Afrikassa. WHO oli toteuttanut uusia uudistuksia, joilla taataan taudinpurkausten ja hätätilanteiden tehokas ja tehokas reagointi.

Uusi aloite sisältää myös välittömän arvioinnin taudinpurkauksesta tai hätätilanteesta vahvojen ja parantavien alueiden saamiseksi.

WHO: n Kenian maakohtainen edustaja tohtori Rudi Eggers sanoi, että hätäkeskusta isännöi maatoimisto. Se toimisi kuitenkin itsenäisesti uudessa hätätilanteiden rakenteessa.

Hän sanoi, että WHO oli tehnyt operatiivisen muutoksen reagoimaan terveydellisiin hätätilanteisiin, ja aloite hyötyisi Nairobin nykyisten alueellisten virastojen kumppanuudesta.

Kumppanit ilmaisivat innostuneesti suurta optimismia ja osoittivat useita kysymyksiä, jotka voisivat täydentää ponnisteluja. Tähän sisältyi kestävyys, laboratoriotilojen käyttö ja miten keskukset toimisivat maakonttoreiden ja muiden alueellisten kumppanuuksien kanssa.

Maailmanpankin tohtori Gandham Ramana esitti esimerkkejä keskittyneestä ydintoiminnasta, jossa on huono ja keskeinen henkilöresurssi kestävän kehityksen varmistamiseksi.

Tohtori Fall sanoi, että olemassa on verkosto ja viestintä alueellisten kumppanuuksien kanssa, jotka tekisivät yhteistyötä aloitteen kanssa ja että keskus tukeutuisi alueen laboratorioiden verkostoon. Hän sanoi, että hätäluetteloon rekrytoitiin ja valmistauduttiin jo henkilöstöön, joka olisi käytettävissä vastaamaan kaikkiin hätätilanteisiin.

Kuinka afrikkalainen tautiohjauksen keskus, joka käsittelee myös hätätilanteita, liittyy solmuprojektin, Dr Fall sanoi, että yhteistyössä oli jo jonkin verran yhteistä ulkoista arviointia (kansainvälisten terveyssäännösten) ja muiden alustojen kautta.

Hänen mukaansa oli paljon tehtävää ja tilaa yhteistyölle ja synergialle olemassa olevien terveyshätätilanteiden ratkaisemiseksi. Toistaiseksi Afrikan CDC: llä oli rajalliset kapasiteetit ja se haki yhteistyötä.