WHO: Terveen elinajanodote Afrikassa nousee lähes kymmenellä vuodella
WHO: Afrikasta: terveen elinajanodote Afrikan alueella on noussut keskimäärin 10 vuodella henkilöä kohden vuosina 2000–2019, Maailman terveysjärjestön (WHO) arvioi
Afrikka: nousu on suurempi kuin millään muulla maailman alueella samana ajanjaksona
Raportissa todetaan myös, että COVID-19-pandemian häiritsevät vaikutukset voivat uhata näitä valtavia voittoja.
Tracking Universal Health Coverage in the WHO African Region 2022 -raportti osoittaa, että terveen elinajanodote – eli ihmisten hyvässä terveydentilassa olevien vuosien määrä – nousi 56 vuoteen vuonna 2019, kun se vuonna 46 oli 2000.
Vaikka maailmanlaajuinen terveen elinajanodote on edelleen selvästi alle maailman keskiarvon 64, se kasvoi samana ajanjaksona vain viidellä vuodella.
Tärkeimpien terveyspalvelujen tarjonnan parannukset, lisääntymis-, äitien-, vastasyntyneiden ja lasten terveyteen liittyvät parannukset sekä edistyminen tartuntatautien torjunnassa – HIV:n, tuberkuloosin ja malarian torjuntatoimien nopean leviämisen ansiosta vuodesta 2005 alkaen. auttoi pidentämään tervettä elinikää.
Keskimäärin välttämättömien terveydenhuoltopalvelujen kattavuus parani 46 prosenttiin vuonna 2019, kun se vuonna 24 oli 2000 prosenttia.
Merkittävimmät saavutukset olivat tartuntatautien ehkäisyssä ja hoidossa, mutta tätä kompensoi verenpainetaudin, diabeteksen ja muiden tarttumattomien sairauksien voimakas lisääntyminen sekä näihin sairauksiin kohdistettujen terveyspalvelujen puute.
Afrikka, WHO: elinajanodote kasvaa voimakkaasti
”Terveen eliniän jyrkkä nousu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on osoitus alueen pyrkimyksestä parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Pohjimmiltaan se tarkoittaa, että useammat ihmiset elävät terveellisemmin, pidempään, vähemmän tartuntatautien uhkia ja paremmat mahdollisuudet saada hoitoa ja sairauksien ehkäisypalveluita”, sanoi tohtori Matshidiso Moeti, WHO:n Afrikan aluejohtaja.
"Edistys ei saa kuitenkaan pysähtyä. Elleivät maat tehosta toimenpiteitä syövän ja muiden tarttumattomien sairauksien uhan torjumiseksi, terveyshyödyt voivat vaarantua."
COVID-19-pandemian vaikutukset voivat myös heikentää terveen elinajanodotteen edistymistä, ellei ryhdytä kestäviin suunnitelmiin.
Afrikan maat ilmoittivat keskimäärin enemmän keskeisistä palveluista muihin alueisiin verrattuna.
Yli 90 prosenttia 36 maasta, jotka vastasivat vuoden 2021 WHO:n kyselyyn, ilmoitti yhdestä tai useammasta keskeisten terveyspalvelujen häiriöstä, kuten rokotuksista, laiminlyötyistä trooppisista sairauksista ja ravitsemuspalveluista.
Pandemian vaikutuksen alaisia olennaisia palveluita on pyritty palauttamaan.
Terveyspalvelujen parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ne ovat riittäviä, laadukkaita ja kaikkien saatavilla, hallitusten on kuitenkin vauhditettava julkista terveydenhuoltorahoitusta.
Useimmat Afrikan hallitukset rahoittavat alle 50 prosenttia kansallisista terveysbudjeteistaan, mikä johtaa suuriin rahoitusvajeisiin
Ainoastaan Algeria, Botswana, Cabo Verde, Eswatini, Gabon, Seychellit ja Etelä-Afrikka rahoittavat yli 50 prosenttia kansallisista terveysbudjeteistaan.
”COVID-19 on osoittanut, kuinka terveyteen investoiminen on kriittistä maan turvallisuuden kannalta.
Mitä paremmin Afrikka pystyy selviytymään pandemioista ja muista terveysuhkista, sitä paremmin kansamme ja taloutemme kukoistavat.
Kehotan hallituksia investoimaan terveyteen ja olemaan valmiita ottamaan vastaan seuraavan meihin kohdistuvan taudinaiheuttajan, tohtori Moeti sanoi.
Yksi keskeisistä toimenpiteistä terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden parantamiseksi on se, että hallitukset vähentävät kotitalouksien katastrofaalisia omia menoja.
Terveysmenoja ei pidetä katastrofaaleina, kun perheet käyttävät alle 10 % tuloistaan terveydenhuoltomenoihin köyhyysasteestaan riippumatta.
Viimeisten 20 vuoden aikana omavaraiset menot ovat pysähtyneet tai lisääntyneet 15 maassa.
WHO:n raportissa analysoitiin myös terveen elinajanodotteen ja terveydenhuoltopalvelujen kattavuuden eroja maan tulotason ja maantieteellisen sijainnin mukaan.
Korkean ja ylemmän keskitulotason maissa on yleensä parempi terveydenhuoltopalvelujen kattavuus ja korkeampi terveen elinajanodote syntymähetkellä kuin alhaisemman tulotason maissa, ja niissä on noin 10 lisävuotta terveenä elinajanodote.
Raportissa suositellaan maita vauhdittamaan ponnistelujaan parantaakseen taloudellisten riskien suojaamista, harkitsemaan uudelleen ja kääntämään uudelleen terveyspalvelujen tarjoaminen keskittyen sisällyttämään tarttumattomat terveyspalvelut osaksi keskeisiä terveyspalveluja, ottamaan mukaan yhteisöt ja ottamaan mukaan yksityinen sektori.
Se suosittelee myös alueellisten järjestelmien valvontajärjestelmien käyttöönottoa, jotta maat pystyvät paremmin havaitsemaan varhaiset varoitusmerkit terveysuhkista ja järjestelmävioista.
Lue myös:
Emergency Live Enemmän...Live: Lataa uusi ilmainen sanomalehtisovellus IOS:lle ja Androidille
Apinarokkolaboratoriotestien vahvistaminen Afrikassa
Etiopia rokottaa 2 miljoonaa koleraa vastaan Tigrayn alueella
Tšadissa yli 3.3 miljoonaa lasta rokotettiin laajamittaiseen poliohoidon kampanjaan
Malawi, Polio Returns: WHO:n ilmoitus
Apinarokkoepidemia: Mitä tietää
Monkeypox, 202 uutta tapausta raportoitu Euroopassa: miten se tarttuu
Mitkä ovat apinapoksin oireet?
Zimbabwessa 54,407 XNUMX Chegutun asukasta saavat ilmaisen kolerarokotteen
COVID-19, vedenjakaja laboratoriolääketieteelle Afrikassa