Sydänsairaudet: posturaalinen ortostaattinen takykardia (POTS)

By Cristiano Antonino On Joulukuu 17, 2022

Posturaalinen ortostaattinen takykardia (POTS) on toimintahäiriö, jolle on tunnusomaista liioiteltu ja jatkuva sykkeen nousu seistessä

Posturaalinen ortostaattinen takykardia (POTS postural orthostatic tachycardia Syndromesta) on neurovegetatiivisen toimintahäiriön muoto

Sille on ominaista liioiteltu ja jatkuva sydämen sykkeen nousu seistessä (ortostaattinen) ilman merkittäviä verenpaineen laskuja.

Useimmissa tapauksissa posturaalinen ortostaattinen takykardia on kompensoiva mekanismi valtimopaineen ylläpitämiseksi riittävällä tasolla ihmisillä, joilla perifeerinen vasokonstriktio ei ole riittävä.

Perifeerinen vasokonstriktio voi olla riittämätön useista syistä:

Huomattava fyysinen kunnostaminen (esim. pitkittyneen vuotamisen jälkeen);
Autoimmuunisairaudet;
Neurologiset sairaudet;
Geneettiset syyt (esim. kollagenopatiat, jotka aiheuttavat verisuonten sidekudoksen hyperlaksisuutta).

Muita mekanismeja ovat asento-ortostaattinen takykardia, joka johtuu sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta tai reniini-angiotensiinihormoniakselin muutoksista.

Samassa potilaassa voi esiintyä useita mekanismeja.

MAAILMAN JOHTAVA DEFIBRILLAATTOREIDEN JA HÄTÄLääketieteen LAITTEIDEN YRITYS'? KÄYTÄ ZOLL-PUISTOSSA EMMERGENCY EXPO:ssa

Tyypillisiä asento-ortostaattisen takykardian oireita esiintyy seistessä, ja niihin kuuluvat:

Sydämentykytys;
Aivojen heikentyneen verenkierron oireet (aivojen hypoperfuusio): huimaus, näön hämärtyminen, toistuvat äkillisen ja ohimenevän tajunnan menetyksen jaksot (synkopaaliset jaksot);
Sympaattisen yliaktivaation oireet: vapina, hikoilu ja akrosyanoosi (vartalon raajojen sinertyminen: kädet, jalat, nenä, korvat).

Lisäksi aivojen hypoperfuusio ja krooninen sympaattinen yliaktivaatio voivat johtaa ei-kardiovaskulaarisiin ja ei-ortostaattisiin oireisiin, kuten krooniseen väsymykseen, toistuviin päänsäryihin, toistuviin pahoinvointiin ja vatsakipuihin, unihäiriöihin, ahdistuneisuuteen ja keskittymiskyvyttömyyteen.

Posturaalisen ortostaattisen takykardian diagnoosi on kliininen ja perustuu:

Potilaan historian huolellinen kerääminen etsien ortostaattisia ja ei-nortostaattisia oireita;
Takykardian patologisten muotojen poissulkeminen kardiologisen tutkimuksen ja elektrokardiogrammin (EKG) avulla;
Muiden sairauksien (esim. anemia, nestehukka, kilpirauhasen liikatoiminta) aiheuttamien takykardian syiden poissulkeminen lääkärintarkastuksella ja verikokeella.

Mahdollisia lisätutkimuksia (esim. neurologinen tutkimus, kaikukardiogrammi, 24 tunnin elektrokardiogrammi Holterin mukaan) ohjaavat näiden ensimmäisen tason tutkimusten tulokset.

Liiallinen takykardiaalinen vaste ortostaattiseen stressiin, joka on ominaista potilaille, joilla on ortostaattinen posturaalinen takykardia, dokumentoidaan yksinkertaisella ja ei-invasiivisella testillä

10 minuutin aktiivinen seisontatesti (AST), joka koostuu potilaan EKG:n ja verenpaineen seurannasta 10 minuutin ajan klinostatismissa (makuuasennossa), nopeassa ortostaattisessa siirtymisessä ja ortostaattisessa vielä 10 minuuttia.

Tämän testin etuna kallistustestaukseen verrattuna on, että se on nopeampi, ei vaadi erityistä sähkölääketieteellistä laitteet, ja luonnollisemmin toistaa ortostaattisen stressimekanismin, josta posturaalinen ortostaattinen takykardia on peräisin. Se voidaan suorittaa myös kouluikäisille lapsille.

Kallistustesti tehdään lapsen ollessa kiinnitettynä kallistussänkyyn, joka voi siirtyä vaaka-asennosta pystyasentoon ja sisältää jatkuvan verenpaineen ja sykkeen tallennuksen.

SYDÄMENSUOJAUS JA SYDÄNKEULUVIEN ELÄYTTÖ? KÄYNNISSÄ EMD112-KOSTILLA HÄTÄ-EXPO:ssa NYT LUE LISÄÄ

Posturaalisen ortostaattisen takykardian hoito perustuu ensisijaisesti ruokavalioon ja käyttäytymiseen liittyviin toimenpiteisiin, joihin kuuluvat:

Oikea nesteytys (≈2 litraa vettä päivässä);
korkea natriumin saanti;
Jatkuva harjoitus sekä vahvistaa alaraajojen lihaksia että kouluttaa sydäntä;
Käytä rajoittavia sukkia suonen palautumisen helpottamiseksi.

Potilaiden on myös vältettävä tilanteita, jotka voivat pahentaa oireita (esim. erittäin kuumat paikat, pitkä paikallaan seisominen).

Lääkehoito on varattu asento-ortostaattisen takykardian tapauksiin, joissa oireet heikentävät elämänlaatua eikä ruokavalio-käyttäytymissääntöjen soveltaminen ole vaikuttanut.

Käytetyt lääkkeet vaikuttavat vähentämällä sykettä (esim. beetasalpaajat), lisäämällä natriumin takaisinimeytymistä ja siten kiertävän veren tilavuutta (esim. fludrokortisoni) tai lisäämällä verenpainetta (esim. midodriini).

Ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä lääkehoidon tehokkuudesta.

Psykologinen tuki on usein erittäin tärkeää.

Mitä tulee ennusteeseen, ruokavalio-käyttäytymisnormien soveltaminen mahdollistaa suurimmassa osassa posturaalisen ortostaattisen takykardian tapauksista merkittävästi lievittää oireita.

Joissakin tapauksissa ei-farmakologiset ja farmakologiset toimenpiteet ovat kuitenkin heikosti tehokkaita, ja posturaalinen ortostaattinen takykardia voi vaikuttaa haitallisesti elämänlaatuun, koska se vaikeuttaa yksilön normaalien päivittäisten toimintojen suorittamista.